Kuinka valeuutisia tulee käsitellä

Twitter

Kun termi ”valeuutinen” (engl. ”fake news”) tulee esiin, ihmiset yleensä ajattelevat sosiaalisen median päivityksiä, joissa on fantastisia, epäuskottavia tarinoita. Vaikka sosiaalisessa mediassa jaettavat päivitykset ovat valeuutisten näkyvin aspekti, niihin sisältyy paljon enemmän kuin liioiteltuja artikkeliotsikoita sosiaalisen median virroissa. Valeuutiset saattaa vaikuttaa uudelta ilmiöltä, mutta käytetty alusta ovat niissä ainoa uusi juttu. Propagandaa on ollut olemassa vuosisatoja, ja internet on vain viimeisin kommunikaatiokeino, jota väärinkäytetään väärän tai valheellisen tiedon levittämiseen.

Kolme elementtiä

Niin sanottu tulitriangeli edustaa kolmea elementtiä, joita tuli tarvitsee palaakseen: happea, kuumuutta ja polttoainetta. Samalla tavoin valeuutiset tarvitsevat kolmea eri seikkaa menestyäkseen. Kollektiivisesti seikat edustavat valeuutisten triangelia; ilman kaikkia näitä tekijöitä valeuutiset eivät pysty leviämään ja tavoittamaan kohdeyleisöään. Seikat ovat: sosiaaliset verkostot, motivaatio ja työkalut sekä palvelut.

Ensimmäiset vaatimukset ovat työkalut ja palvelut ihmisten manipuloimiseksi ja viestin levittämiseksi halki relevanttien sosiaalisen median verkostojen. Niistä monia myydään lukuisissa verkkoyhteisöissä maailman kaikilla kolkilla. Laaja valikoima työkaluja ja palveluita on tarjolla: jotkut ovat verrattain yksinkertaisia (maksetut tykkäykset tai seuraajat), kun taas jotkut ovat epätavallisempia (jotkut palelut lupaavat vaikuttaa nettiäänestysten tuloksiin, toiset taas pakottavat sivujen omistajia ottamaan pois tarinoita). Joka tapauksessa työkalut ja palvelut sosiaalisen median promootioon ovat valmiiksi olemassa, sekä maanalaisen ”skenen” sisä- että ulkopuolella.

Totta kai työkalut tarvitsevat toimiakseen sosiaalisia verkostoja alustana propagandan levittämiselle. Kun ihmiset käyttävät enemmän aikaa kyseisillä sivustoilla väylänä saada viimeisimmät uutiset ja informaatiota, niiden merkitystä valeuutisten levittäjinä ei voi vähätellä. Kuitenkin on eroa pelkän propagandan postaamisella ja sen muuttamisella sellaiseksi, jota kohdeyleisö kuluttaa. Roskapostittajat käyttävät monenlaisia tekniikoita houkutellakseen käyttäjiä lukemaan tarinansa.

Opiskele sosiaalista mediaa

Sosiaalisen median opiskeleminen antaa myös näköalan suhteisiin bottien ja sosiaalisen median promootion välillä Twitterissä. Saamme idean mittaluokasta ja järjestäytymisestä kampanjoilla, jotka pyrkivät manipuloimaan julkista mielipidettä. Lopulta propagandakampanja tulee aina kysymyksen kanssa: miksi? Voi keskustella motivaatioista valeuutisten takana. Joskus se on yksinkertaisesti halu saada rahallista hyötyä mainostamisen kautta. Toisissa tapauksissa tavoitteet voivat vaihdella rikollisista poliittisiin. Motiivista huolimatta minkä tahansa propagandakampanjan menestys tulee viime kädessä perustumaan siihen, kuinka paljon se vaikuttaa todelliseen maailmaan.

Digitaalinen maailma on levittäytynyt hyvin oleelliseksi osaksi meidän kaikkien elämäämme. Kännykällä tai läppärillä voimme tehdä mitä tahansa ja milloin tahansa – etsiä salamannopeasti erikoisempiakin ruokareseptejä, lähettää valokuvia lapsenlapsista heidän isovanhemmilleen reaaliaikaisesti, pyöräyttää kuulaa ympäri maailmaa tulevien pelaajien kanssa ja ennen kaikkea keskustella ja levittää uutisia toisillemme. Tämä avaa ikävä kyllä mainion tilaisuuden myös valeuutisten levittäjille.

Valeuutinen

Osoittaakseen näiden kampanjoiden tehokkuuden verkkosivut sisältävät useita tapauskertomuksia, jotka näyttävät miten useat toimijat käyttävät työkaluja valeuutisten levittämiseen omaksi edukseen. Verkkosivujen tapauskertomukset opettavat, että jokaiseen kampanjaan käytetyt työkalut eivät ole erityisen erilaisia – ostettuja seuraajia tai faneja, tykkäyksiä, jakoja, kommentteja, videoita. Toiset kampanjat saattavat pitää kannattavana ostaa korkealaatuisia versioita näistä tuotteista, jolloin niitä on teoreettisesti vaikeampi huomata sosiaalisen median verkostojen toimesta.

Hallitukset, yritykset ja käyttäjät alkavat herätä siihen, kuinka vakava ongelma julkisen mielipiteen valeuutisina manifestoituva manipulaatio voi olla. Hallitukset alkavat tunnistaa, että valeuutiset ovat jotain, jota vastaan pitää aktiivisesti taistella. Lukuisat valtionvirastot pystyttävät nyt palveluita kumotakseen tarinoita, joita ne pitävät väärinä tai valheellisina. Ne harkitsevat myös langettavansa säädöksiä ja rankaisevansa sivustoja, jotka levittävät julkista, harhaanjohtavaa tietoa. Näiden uusien säädösten kohteena olisivat sosiaalisen median palvelut. Tämä tekisi valeuutisista hyvin epäkannattavaa bisnekselle todellakin, joten sosiaalisen median palvelut ottavat askelia tapellakseen vastaan. Askeliin kuuluu bottien ja epäilyttävien tilien jäädyttäminen, sellaisten piirteiden lisääminen, jotka antavat käyttäjien raportoida valeuutisia ja lisähenkilökunnan palkkaaminen käsittelemään näitä raportteja tai ilmoituksia.

Käyttäjien rooli

Lopulta kaikki on kuitenkin kiinni valistuneista käyttäjistä. Verkkosivustolla keskustellaan joistain valeuutisten merkeistä siinä toivossa, että lukijat tulevat olemaan kykeneväisiä määrittelemään itse, kuinka huomata valeuutisia. Siellä keskustellaan myös valeuutisten psykologiasta – mikä tekee kampanjoista toimivia, ja kuinka ne pystyvät valuuttamaan ihmisiä – siinä toivossa, että tietoisuus näistä tekniikoista voimaannuttaa lukijoita vastustamaan valeuutisia.  

Muutamana viime vuotena kehityskulut ovat asettaneet myös journalismin tulilinjalle. Joukko tekijöitä muuttaa viestinnän maastoa herättäen kysymyksiä laadusta, vaikutuksesta ja uskottavuudesta journalismissa. Samaan aikaan orkestroidut kampanjat levittävät epätotuuksia – valheellista ja virheellistä informaatiota sekä vahingoittavaa tietoa – joita jaetaan usein epäviisaasti sosiaalisessa mediassa. Valheellinen informaatio merkitsee tietoa, joka on epätotta ja luotu tarkoituksella vahingoittamaan henkilöä, sosiaalista ryhmää, organisaatiota tai maata. Virheellinen informaatio on epätotta tai väärää tietoa, jota ei ole kuitenkaan luotu siinä tarkoituksessa, että aiheutettaisiin vahinkoa. Vahingoittava tieto on tosielämään perustuvaa tietoa, jota käytetään vahingon aiheuttamiseen henkilölle, sosiaaliselle ryhmälle, organisaatiolle tai maalle.

Väärää tietoa vastaan taistelevien ammattilaisten kirjoittamana löytyy myös käsikirja, joka tutkii journalismin todellista luonnetta ja sitä, miksi luottamus on tärkeää; ajattelee kriittisesti sitä, kuinka digitaalinen teknologia ja sosiaaliset alustat ovat kanavia informaation epäjärjestykselle; taistelevat vastaan. Käsikirjaan sisältyvät myös valheellinen ja virheellinen tieto media- ja informaatiolukutaidon avulla, faktantarkistuksen perusteet ja sosiaalisen median varmistukset sekä verkkohyväksikäyttöä vastaan taisteleminen. Tietoa siis löytää sekä internetistä että kirjakaupoista.

Helmikuussa suuret sosiaalisen median alustat osallistuivat WHO:n isännöimään kokoukseen käsittelemään koronavirusta koskevaa virheellistä informaatiota. Tavoitteena oli katalysoida taistelua Yhdistyneiden Kansakuntien ”infodemiciksi” kutsumaa asiaa vastaan. Yleensä virheellinen informaatio on keskittynyt tiettyihin alueisiin tai aiheisiin, mutta COVID-19 on erilainen. Mikä tuntuu ensimmäiseltä kerralta: virheellinen informaatio ja faktantarkistustoimenpiteet on koordinoitu yhteisen joukon narratiiveja ympärille eri puolilla maailmaa.